Suomalainen sauna

SAUNA

Sauna ei ole suomalaiselle pelkästään paikka, jossa puhdistautua. Vuosituhansien ajan sauna on ollut osa suomalaisuutta, arkea ja juhlaa. Erityyppisiä ja -kokoisia saunoja löytyy Suomesta lähes 3 miljoonaa. Etelä-Pohjanmaakin tarjoaa saunaelämyksiä moneen makuun savusaunoista infrapunasaunoihin ja kaikkea siltä väliltä – tervetuloa löylyihin!

SAUNATYYPPEJÄ – saunan seitsemän sukupolvea

Arkkitehti ja saunaniekka Pekka E. Tommilan mukaan suomalainen saunahistoria voidaan jakaa seitsemään saunasukupolveen. Ensimmäisen saunasukupolven kokemukset ajoittuvat jopa 10 000 vuoden taakse, alkeelliseen maakuoppasaunaan. Nykyisin maakuoppa- tai telttasaunaa kutsutaan myös muinaissaunaksi, koska niitä ei Suomesta enää löydy. Elämäntavan vakiintuessa asuinpaikan pysyvyys sai aikaan muutoksia myös saunoissa. Kotasaunan jälkeen keksittiin rakentaa paremmin lämpöä pitävä sauna rinteen sisään, huoneen muotoon, jossa eräänlainen ”umpinuotio” toimi kiukaana. Tätä saunatyyppiä voidaan kutsua toisen sukupolven saunaksi ja alkusaunaksi, koska se on selvästi kaikkien uudempien saunojen ”esiäiti”.  Saunojen kolmas sukupolvi alkoi hieman ajanlaskumme alun jälkeen, kun hirsirakentaminen alkoi yleistyä. Näitä veistettyjä hirsimökkejä voidaan kutsua kaikkien nykyisten saunojen ”äidiksi”, koska ne täyttävät suomalaisen kantasaunan tunnusmerkit:
- hirsinen nelinurkkainen huone ja loiva harjakatto
- savukivikiuas ovensuun nurkassa
- peräseinällä lauteet
- sopiva ilmanvaihto, kun ”räppänä liki lakea”
- hyvä löyly
- ja ilmeisesti vielä tuttu saunatonttukin saunan suojelijana.

Vielä 1930-luvulla noin puolet Suomen saunoista edusti juuri tätä savusaunatyyppiä. Nykyisin maassamme arvioidaan olevan runsaat 25 000 käytössä olevaa savusaunaa eli se vastaa noin 1 % koko saunakannasta.

Neljännen sukupolven sauna oli oikeastaan jo monikäyttöinen talousrakennus, jota voidaan hieman yleistäen kutsua myös pihasaunaksi. Muurattu uunikiuas oli edelleen kertalämmitteinen, mutta se oli muuten kovasti kehittynyt rautakauden ajan ladotusta kivikiukaasta. Se oli luonnonkivistä tai myöhemmin tiilistä muurattu, aikaisempia korkeampi, lämpöä pitempään varaava ja usein erityisellä löylyluukulla varustettu – ja mikä tärkeintä – omalla savupiipulla varustettu ulossavuava kiuas. Pihasaunakulttuuri oli elinvoimaista lähes 500 vuotta ensin maaseudun kylissä ja pihapiireissä ja 1800-luvulta lähtien myös kaupunkien laitamilla. Pihasaunakulttuurin kukoistaessa kehittyi kiuaskin.

Sodanjälkeisen pula-ajan alussa oivallettiin todellinen puunsäästökeino; jatkuvalämmitteinen kamiinamainen peltirunkoinen kiuas, joka mahdollisti tulen polttamisen saunomisenkin aikana! Oli syntynyt saunojen viides sukupolvi.  
Toisen maailmasodan jälkeisenä pula-aika heijastui myös saunakulttuuriin: erillisiä saunarakennuksia korvaamaan tulivat asuntokohtaiset kylpemöt eli asuntosaunat. 1950-luvun jälkipuoliskolla saunat alettiin varustaa silloisella teknisellä uutuudella eli sähkökiukaalla. Tästä alkoi saunojen kuudes sukupolvi. Savupiiputtomuus mahdollisti saunan sijoittamisen mihin tahansa tiloihin ja kerroksiin. Kansa ei ollut kuitenkaan tyytyväinen sähkösaunan kuiviin löylyihin ja 1980-luvun puolivälistä, varaavan sähkökiukaan keksimisen jälkeen, voidaan sanoa seitsemännen saunasukupolven syntyneen.  Saunoja ja kiukaita on kehitetty yhä modernimmiksi ja enemmän high techiä sisältäviksi. Älykiukaat ovat saaneet aikaan koko kotisaunomisen muutoksen vuosituhannen alussa. Kotisaunoistakin on tullut pienoiskylpylöitä poreammeineen ja kylpytynnyreineen. 

SAUNA & TERVEYS – sauna on köyhän apteekki

"Jos ei sauna, terva ja viina auta, niin sitten perii hauta", uskotaan sananparressa. Saunalla on merkittävä rooli suomalaisessa kansanperinteessä, jossa uskotaan vahvasti sen parantavaan voimaan. Saunaan vietiin niin synnyttäjät kuin sairastavat, niin lapset kuin aikuiset. Myös kuppaus suoritettiin ja suoritetaan nykyisinkin useimmiten juuri saunassa.

Saunan terveysvaikutukset tunnetaan nykyään melko hyvin. Saunominen edistää aineenvaihduntaa, parantaa verenkiertoa ja helpottaa hengitystä. Lisäksi se laskee verenpainetta - ainakin hetkeksi. Löyly myös "karaisee" kehoa ja rauhoittaa mieltä. Etelä-Pohjanmaalla Teuvalla sanotaankin, että "Sauna on köyhän apteekki". Suuria terveydellisiä vaikutuksia ei tieteellisesti ole pystytty todistamaan, mutta kaikki saunassa käyneet tietävät, että saunassa saavutettua rentoutumista on vaikea muutoin saavuttaa. Fyysisen puhtauden lisäksi saunassa saavutetaan mielen puhdistuminen.

Nykytiedon perusteella saunominen on turvallista kaikenikäisille terveille ihmisille. Sen terveysvaikutukset kehoon ja mieleen saavutetaan parhaiten, kun kuunnellaan omaa elimistöä. Saunassa tulisi olla niin kauan kuin tuntuu hyvältä ja löylyä tulisi heittää sopivalta tuntuva määrä. On kuitenkin huomioitava erikoissaunojen (esim. infrapunasauna) rajoitukset esimerkiksi raskaana oleville.

Saunan jälkeen iho on pehmeä, koska löylyssä kosteus on imeytynyt ihoon. Monet täydentävät löylyn vaikutusta erilaisilla voiteilla, öljyillä ja luonnontuotteilla, kuten turpeella tai hunajalla. Tuotteiden tehoaineiden katsotaan toimivan lämmössä tehokkaimmin. Etelä-Pohjanmaa tarjoaa monia vaihtoehtoja saunahoitoihin - tutustu tästä!

Kansanperinteen mukaan avioon aikoville lämmitettiin morsiussauna, joka koristeltiin kukkasin ja koivunoksin. Saunamatkalla ja saunomisen kuluessa oli tapana tehdä taikoja, jotka vahvistivat ja toivat onnea avioliiton myötä- ja vastoinkäymisiin. Samankaltainen morsiussauna kuuluu nykyäänkin lähes jokaisen morsiamen polttariohjelmaan. Morsiussaunaohjelmia Etelä-Pohjanmaalla:
Vihtasauna morsiamelle vanhan myllyn miljöössä

Morsiussauna Onnellisten Tähtien alla

Lähteet:
Pesonen, Hanna. MTV3.fi
Martikainen, Anne. MTV3.fi
Tommila, Pekka E. Suomen saunaseura ry.